keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Pää pois pensaasta pilotointi paikkakunnilla

Valtakunnallisella tasolla on tehty monen vuoden ajan työtä toimivan ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon takaamiseksi. Tällä hetkellä järjestämistapoja on yhtä monia kuin kuntiakin, jotka ovat vastuussa opiskelijoiden hyvinvoinnista. ”Kirjava” on kaunis sana kuvailemaan villin viidakon tilannetta, jota ei valvo yksikään valtakunnallinen elin.

Vasta viime vuosien aikana on löytynyt poliittinen tahtotila parantaa tilannetta. Sitä ennen asia on mennyt työryhmästä toiseen, ja opiskelijoiden hyvinvoinnin parissa työskentelevistä tuntui, että vielä tulee monia työryhmiä, ennen kuin päättäjät tekevät päätöksensä. Vuonna 2009 perustettu työryhmä, joka pohti opiskeluterveydenhuollon kustannuksia ja järjestämistapaa, sai aikaan tuloksia ja ehdotti opiskeluterveydenhuollon järjestämistä YTHS-mallin mukaisesti (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö).

Voittokulku jatkui vuonna 2010, kun eduskunta teki päätöksen kohdistaa vuodelle 2011 rahoitusta YTHS-mallin pilotointiin budjettineuvottelussa. Opiskelijoiden arkea koskeva päätös ei jäänyt odottamaan eduskuntavaaleja, uutta eduskuntaa ja hallitusta. Aikataulu on tiukka ja haasteellinen, mutta se ei masenna niitä, jotka ovat tehneet työtä tämän tilanteen saavuttamiseksi.

Huolenani onkin pilottipaikkakuntien opiskelijoiden sitoutuneisuus hankkeeseen. Hankkeen kaikkien osapuolien on sitouduttava tavoitteeseen ja lähdettävä rakentamaan ammattikorkeakouluopiskelijoille parempaa terveydenhuoltoa. Politiikkaa ei tehdä vain päättävissä elimissä, vaan myös elävässä elämässä. Opiskelijat vaikuttavat haluamattaan opiskelu ajan terveydenhuoltoa koskeviin päätöksiin ja hyvinvointipolitiikkaan.

Kokeilun rahoituksen on tarkoitus muodostua samalla tavalla kuin YTHS:n rahoitus. Opiskelijat osallistuvat pottiin omarahoitusosuudella ja sen maksaminen on tärkeä osa kokeilun onnistunutta läpivientiä. 42 euron vuosimaksu saattaa kuitenkin vaikuttaa liian korkealta, vaikka sillä saakin muun muassa yleislääkärin palvelut sekä pienellä käyntimaksulla esimerkiksi suun terveydenhuollon ja mielenterveyden palvelut. Yhtä kattavia ja laadukkaita palveluja ei yksikään kunta pysty opiskelijoille tarjoamaan.

Opiskelijoiden pitää tässä tilanteessa mielestäni nostaa katseensa omasta navastaan ja lompakostaan. Vuosimaksun takana on paljon enemmänkin kuin edellä mainitsemani palvelut. Sen takana on tutkimustyötä, yhdenvertaisuutta, opiskelijalähtöisyyttä sekä lupaus siitä ettei opiskelijaa käännytetä pois kaipaamiensa palveluiden parista, koska hän on kirjoilla niin sanotusti väärässä kunnassa.

Toivon, että pilotti paikkakunnilla on otettu pää pois pensaasta ja nostettu kissa pöydälle opiskelijoiden suuntaan käydyssä keskustelussa. Ja huudelkaa kovempaa. Ei ole kuulunut nimittäin Kymenlaaksoon asti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti