Minäkö tulevaisuuden luuseri?

Toivottavasti moneltakaan 15-30 vuotiaalta ei ole mennyt ohitse viime päivinäkin uutisissa esille tuotu huoli meistä nuorista. Meistä uhkaa tulla kadotettu sukupolvi, jota otsikoissa on huudatettu jopa ”luusereiksi”. Raflaavan otsikoinnin takaa löytyy kuitenkin todellinen huoli ja uhka työuriemme tulevaisuudesta. Mahdollisuuksia on useita, eikä yksikään maalatuista kauhukuvista vaikuta lupaavalta. Työuramme voi jäädä pysyvästi huonommaksi suhdanteiden kohdellessa karuimmin nuoria. Jos ikäisemme nuori sattuu valmistumaan keskelle lamaa ja pahenevaa työllisyystilannetta, voi hän kärsiä tilanteesta lopun ikänsä. Uhkakuvana tulevaisuudessa välkkyy siis työttömyys, sekä pitkäaikaisen työttömyyden seurauksena kohtalokas pelko syrjäytymisestä.

Monien muiden joukossa Helsingin yliopisto tutkijatohtori Pilvi Torsti pitää uhkaa todellisena. 1990-luvun lamasta alkanut tilanne voi toistua, eikä nuoriso ole oppinut menneestä mitään. Miten olisi, kun osa tähän 15-30 vuotiaan ikäryhmään kuuluvista nuorista, ei ole edes elänyt tuota aikaa? Itse muistan tuosta ajasta naapurustossa asuneen miehen, joka aamusta toiseen lähti töihin, mutta sen sijaan että hän olisi mennyt työpaikalleen, kulutti hän päivänsä lähiön kulmia nuohoten, piilotellen. Häpeä työttömyyteen jumiutumisesta oli suuri, ja tilanteen paljastuminen ympärillä asuvalle yhteisölle katastrofaaliselta. Sen jälkeen en ole koskaan uskonut sanontaan ”kyllä tekevälle työtä löytyy”. Tulevaisuus voi tuoda mitä tahansa tullessaan.

Vaikka suuri joukko meistä nuorista työllistyisikin, laman varjo saattaa latistaa uraamme. Saatamme päätyä koulutustamme vastaamattomiin töihin ja minimipalkkoihin. Rekrytoinnissa jäämme sivuun työantajien palkatessa vastavalmistuneita, joilla on tuoreet tiedot, mutta ei työttömyyden leimaa. Siinä tilanteessa suomalainen ajattelutapa ”työssä ja tärkeä” lyö lamasta kärsinyttä. Yhteiskuntamme työ- ja yksilökeskeisyys kärjistyy, ja pitkäaikainen työttömyys merkitsee epäonnistumista.
Tämä kadotettujen sukupolvi ei ole kuitenkaan vain työtön, vaan taloudellisia ongelmia sekä velkaantumista seuraa mielenterveysongelmat. Siinä tilanteessa on yhtä vaikea sanoa, että tarvitsee apua, kuin myös myöntää ettei töitä ole. Ja mitä pidemmäksi työttömyys venyy, sitä vaarallisempaa se on. Ihmiset haluavat hyvinvointia ja työelämää. Tilastokeskuksen mukaan15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli joulukuussa yli 19 prosenttia. Toivottavasti yksikään heistä ei saa luuserin leimaa.