Elokuun ylänurkka
Kymenlaakso ei houkuttele nuoria. Kouvola sijoittuu Taloustutkimuksen muuttohalukkuutta selvittäneen tutkimuksen mukaan sijalle 27. Sija ei ole niin hyvä kuin voisi ensin luulla, koska selvityksessä oli mukana kaiken kaikkiaan 36 kaupunkia. Kotka pärjäsi astetta paremmin sijoittuessaan tilastossa sijalle yhdeksäntoista.
Selvityksessä vertailtiin asuinpaikan valintaperusteita, muuttoaikomuksia seuraavan viiden vuoden aikana sekä mielikuvia kaupungeista asuinpaikkoina. Monikaan nuori ei uskoakseni kiittelisi alaansa vastaavaa työpaikkojen tarjontaa, tarjottuja harrastusmahdollisuuksia, kunnallisia palveluita tai viihtyisää asuinympäristöä opiskelijasolun ikkunasta ulos katsellessaan.
Moni kuitenkin tulee tulevan syksyn aikana katselemaan näitä kaupunkeja tuorein silmin. Kouvolaan ja Kotkaan on jälleen saapumassa uusia tulokkaita, sillä KyAMK:iin hyväksyttiin yhteensä 603 hakijaa.
Oletettavasti molemmat kaupungit ovat miettineet kuinka nämä korkeakoulutetut nuoret saadaan pysymään paikkakunnalla kohottamassa kunnan imagoa valmistumisensa jälkeen, sillä valmistumisen häämöttäessä opiskelijaa ei pidä kunnassa kiinni sen tarjoamat opiskelumahdollisuudet, vaan elinkeinoelämän tarjoamat mahdollisuudet paikkakunnalla. Tätä voi vahvistaa muun muassa työnantajien aktiivisella näkyvyydellä opiskeluaikana.
Uusien opiskelijoiden saapuminen muistuttaa meitä myös palveluiden tarpeesta, saatavuudesta ja resursseista. Olennaista on huomioida palveluiden kohdentuminen ja se miten resursseja käytetään. Opiskelijat kaipaavat edelleen parannuksia opiskeluterveydenhuollolle, joita tulee luoda niin ettei ikääntyvä väestö koe epätasa-arvoa järjestelmän osalta. Hyvinvointipalveluiden uudistamisessa tulee ottaa huomioon niin mahdolliset tulevan kehityksen tuomat haasteet kuin nykyiset ongelmakohdatkin. Mutta terveydenhuollon palvelut eivät ole ainoa ongelma. Muistetaan myös opiskeluaikainen asuminen. Positiivisen kaupunkikuvan luominen on vaikeaa ”Hiltonin” tyyppisiltä alueilta käsin.
Kymenlaakson seudulle muuttavat nuoret tulee nähdä paikkakunnilla rikkautena ja mahdollisuutena tulevaisuutta ajatellen, eikä suinkaan raskaana taakkana. Toivotetaanko heidät tervetulleeksi heille kohdennetuilla palveluilla, sekä parannetulla tavalla kertoa niistä mahdollisuuksista, joita kaupunkimme tarjoavat vai kouvostoliittolaisella imagolla.
Selvityksessä vertailtiin asuinpaikan valintaperusteita, muuttoaikomuksia seuraavan viiden vuoden aikana sekä mielikuvia kaupungeista asuinpaikkoina. Monikaan nuori ei uskoakseni kiittelisi alaansa vastaavaa työpaikkojen tarjontaa, tarjottuja harrastusmahdollisuuksia, kunnallisia palveluita tai viihtyisää asuinympäristöä opiskelijasolun ikkunasta ulos katsellessaan.
Moni kuitenkin tulee tulevan syksyn aikana katselemaan näitä kaupunkeja tuorein silmin. Kouvolaan ja Kotkaan on jälleen saapumassa uusia tulokkaita, sillä KyAMK:iin hyväksyttiin yhteensä 603 hakijaa.
Oletettavasti molemmat kaupungit ovat miettineet kuinka nämä korkeakoulutetut nuoret saadaan pysymään paikkakunnalla kohottamassa kunnan imagoa valmistumisensa jälkeen, sillä valmistumisen häämöttäessä opiskelijaa ei pidä kunnassa kiinni sen tarjoamat opiskelumahdollisuudet, vaan elinkeinoelämän tarjoamat mahdollisuudet paikkakunnalla. Tätä voi vahvistaa muun muassa työnantajien aktiivisella näkyvyydellä opiskeluaikana.
Uusien opiskelijoiden saapuminen muistuttaa meitä myös palveluiden tarpeesta, saatavuudesta ja resursseista. Olennaista on huomioida palveluiden kohdentuminen ja se miten resursseja käytetään. Opiskelijat kaipaavat edelleen parannuksia opiskeluterveydenhuollolle, joita tulee luoda niin ettei ikääntyvä väestö koe epätasa-arvoa järjestelmän osalta. Hyvinvointipalveluiden uudistamisessa tulee ottaa huomioon niin mahdolliset tulevan kehityksen tuomat haasteet kuin nykyiset ongelmakohdatkin. Mutta terveydenhuollon palvelut eivät ole ainoa ongelma. Muistetaan myös opiskeluaikainen asuminen. Positiivisen kaupunkikuvan luominen on vaikeaa ”Hiltonin” tyyppisiltä alueilta käsin.
Kymenlaakson seudulle muuttavat nuoret tulee nähdä paikkakunnilla rikkautena ja mahdollisuutena tulevaisuutta ajatellen, eikä suinkaan raskaana taakkana. Toivotetaanko heidät tervetulleeksi heille kohdennetuilla palveluilla, sekä parannetulla tavalla kertoa niistä mahdollisuuksista, joita kaupunkimme tarjoavat vai kouvostoliittolaisella imagolla.
Kommentit
Lähetä kommentti