maanantai 10. toukokuuta 2010

Minä vihaan julkista terveydenhuoltoa

Nyt tulee taas tylyä tekstiä. Jätä vaikka lukematta jos olet sellainen "julkinen terveydenhuolto on aina paras ja ihanin ratkaisu maailmassa ja ne tekevät vain työtään" ihminen.
Mä olen saanut tarpeekseni!

*Tekstissä on muutettu nimiä ja sukulaisuus suhteita ja lempivärejä -ihan vain henkilösuojan takia. Kenenkään ei tarvitse kärsiä mun avautumisestani*

Ensinnäkin rakas ystäväni on joutunut kärsimään sairaalan KEITTIÖhenkilökunnan epäpätevyydestä. Kuka keksi käyttää sairaalassa ruokien valmistamiseen maustesekoitusta! Hä?! Kenen nokkela idea oli laittaa selleri allergisen ihmisen ruokaan tällainen pikku pommi, joka koostuu kyseisestä mausteseoksesta? Eihän sairaalassa tarjottu ruoka edes maistu millekään. Olisihan se ollut hieno juttu, että aivan toisesta syystä sairaalaan joutunut henkilö saa allergisen reaktion.
Eipä olisi tämäkään mausteseos-ylläri selvinnyt ellei oltaisi pysytty lujina ja vaadittu tutkimaan asiaa.
Ruoka jäi lautaselle ensimmäisen haarukallisen jälkeen, kun "kastike maistui oudolle". Luojan kiitos, että luonto pelastaa ihmisiä! On täysin luonnollista vihata sitä makua, joka ei kropalle sovi.
Vierestä puuttui vain sairaanhoitaja raasu, joka tietämättään olisi kehottanut syömään kaiken.

Toiseksi: Miksi henkilökunta sairaalassa ei tutki ihmisten lääkeallergioita valmiiksi, jos potilas vielä erikseen huomauttaa ennen toimenpidettä, että sellaisia on?
Miksi lääkäri kysyy ensinnäkään missään tilanteessa millaista lääkettä minä haluaisin?
Haluaisin!?
No pistetään polla niin sekaisin etten muista nimeänikään. Kenties unohdan silloin tehdä teistä valituksen.
Mä menen lääkäriin hakemaan hoitoa ja asiantuntijan diagnoosin. Jos kokisin että olen kykenevä diagnosoimaan tilani itse, olisin kaiketi hoitanut jo asian pois päiväjärjestyksestä enkä istuisi siinä kliinisessä huoneessa.

Yksi suosikeistani on Kuusankosken keskussairaalan henkilökunnan antama apu. Siinä on terveydenhuoltoa parhaimmillaan. Klinkattuani itku kurkussa murtuneella jalallani ilmoittautumistiskille, sain tylyn vastauksen: "emme hoida sinua täällä, koska et ole kirjoilla tässä kunnassa". Ei hevon kukun väliä terveydenhuoltolaista, jossa on kirjattu että opiskelupaikkakunnalla on saatava hoitoa, vaikka ei kyseisessä kunnassa ole kirjoilla.
Paha nurista vastaan, jos luukkua pistetään nenän edessä kiinni.
Ja onko sillä väliä missä kunnassa minun poskiontelotulehdukseksi pahentunut flunssani on saanut alkunsa? Vaikuttaako se jotenkin hoitoon!?

Miksi migreenipotilas joutuu odottamaan päivytyksessä viisi tuntia, ja saa hoitoa vasta kun uhkaa lyödä värikynillä värittävää lasta? Jos kyseinen kohtaus olisi mennyt ohi kotona olleilla lääkkeillä ja muilla kätevillä keinoilla, niin en mä olisi siellä päivystyksessä hakemassa lääkettä.
Toisaalta väkivaltaan viittaamien soi ainakin sen siunauksen etten mä tajunnut loppu illasta yhtään mitään. Meni sitten pari päivää toipua koko hommasta.

Mikä hitto on siinä, että kipeää jalkaa pääse näyttämään ortopedille vasta kuin yli kuukauden jonotuksella. Liian myöhään tohtori tajuaa hoidon tarpeen, ja tarpeen olevaa leikkausta aletaan suunnitella puolen vuoden päähän jonojen takia.

Miten hitossa lääkäri pystyy tekemään päätelmät hoitotarpeesta, jos hän ei nouse pöydän takaa katsomaan potilaansa kasvoja koiran hyökkäyksen jäljiltä?

Minkä ihmeen takia suomalaista terveydenhuoltoa kiitellään?
Terveydenhuollon henkilökunta tekee vain työtään.
Kysynkin nyt, että millä rahallisilla ja henkilöresursseilla?

Jumalauta päättäjät! Nyt siihen hommaan jotain rotia! Alan olla aika vittuuntunut!

1 kommentti:

  1. Tämä teksti on julkaistu myös FB-profiilin muistiinpanoissa.

    VastaaPoista